Ensin se näytti kiinanpalatsikoiralta, sitten kissalta; supikoira tallustelee kasvimaallani ties miksi ja mustarastas järjestelee salaattipenkkiä uusiksi, läski rusakko pälyilee pusikossa, palokärki nakuttaa lautaseinää ja vielä kun ampiaisfobiaani testataan vähän väliä, totean, että ihan tavallinen jokavuotinen sopeutuminen on edessä. En pahemmin ikävöi edes raitsikan kirskuntaa.