Lasagnea viidellekymmenelle. Ei siinä muuten mitään, mutta niiden laarien kantamista aina mietin, varsinkin jos on portaita kuten eilen oli. Lähes aina osuu paikalle joku auttamaan, nytkin riski mies – silti – senkin oli pakko todeta, että aika painavaa ruokaa. Keikalle lähtiessäni auton pakkaus on huolella suunniteltu, kaikki hienossa järjestyksessä, tien mutkiin ajan varoen hymy huulilla. Takastullessa kaikki on hyrskyn myrskyn yhtä kolinaa ja kilinää. Tiskin jälkeen taas seesteistä. Lattia pesty. Elämän tarkoitusta vaan haen.