Ja sitten – ei turhaan kehuttu –  Miehen työ -leffa nähty ja nauraa räkätetty pää tyhjäksi. Jossain luki, että se huumori purisi miehiin, ei niinkään naisiin, etteivät naiset muka jaksaisi repiä hupia miesten keskinäisistä horinoista. Ihan väärin. Tai onhan minua ennenkin syytetty naisten välisen solidaarisuuden puutteesta. Samaa mietin lukiessani M.Erikssonin trilogian (Uhatut, Turvapaikka) viimeisen osan: Mian salaisuus. Ikuisesti jotenkin ulkopuolinen henkilö, mutta eivätkö kaikki ihmiset ole, Mökkimieskin, ja eikö juuri siitä ammenneta luovuus sun muut voimavarat?!

Huomenna luistelemaan.