Naapuri on kaatanut metsää. Kosteikkovahveropaikka on mennyttä. Juuri kun minä niillä spräidäilin. Ne sienet ovat yhden tekemäni julisteen kuvana, viikolla tein niistä souffléeta, eilen syötiin piirakkana, tänään laitoin niitä TomYam-keittoon. Uutta apajaa ei ole tiedossa, alanko nyt pihtailla noita kuivattuja sieniä, joita on – siis kuten luulin – syksyn uuteen satoon asti. Jos kaikella on tarkoituksensa, niin ehkäpä olen syönyt kosteikkovahverokiintiöni täyteen.?