Piknikillä (– kävisin vaikka joka päivä piknikillä –) kallion kupeessa oli jo häivähdys lämpöä, suunnittelin kaikkia tulevia seuraavia piknikkejä!  Lämpötila noilla retkillä on aika oleellinen jossei ole esim. nuotiota. Wokkikeikankin jälkeen tavaroita pitkään pakatessa, vaikka siis olin illan mittaan jopa kärtsännyt fleecetakin helman kaasuliekissä, kun erilaiset tulet yötä myöten sammutettiin ja kylmä laskeutui tai suorastaan iski ja meni luihin ja vaikka sen olon sai kotimatkalla autossa tasattua, niin yöllä valtaisan yövaatemäärän alla alkoivat luut heittää kylmää takaisin iholle. Voi kuulostaa oudolta, mutta sama on joskus tapahtunut prätkäajelun jälkeen. Ei se tunnu ainakaan yhtään terveelliseltä ilmiöltä.

Telkällekin sinne vintille hyvää Äitienpäivää, kolina ja muksina yltyy ja pesäaukosta leijaili tänään höyheniä.