Olen niin catering-duuneissani etten ehdi nettiinkään vai muutenkinko pitkien päivien valosta johtuen ajattelen enemmän ulkoasioita(?); kasvimaata, retkeilyä, autoilua. Kirjoituspöydän ääressä viihtyminen on nolla. Luuhaan hallissa ja tukussa, torilla. Portaissa juoksemista, tavaroiden kantamista. Kaikenmoisia juhlia tiedossa. Meillä oli Ranskasta vieras viikonloppuna, yöllä myöhään ja aamulla aikaisin ehdittiin seurustella, toisaalta vieraalla oli itselläänkin muuta tiukkaa ohjelmaa. Summana kuitenkin: ikävä Ranskaan, ei voi mitään. Nyt inkivääriä kuorimaan...