Palasin parin päivän kaupunkiasioilta keskelle tätä tupatoimistohässäkkää, jossa kuvat, äänet, mailit ja tekstit sinkoilee myös minun päälleni... Meillä piti alunperin olla minulle siisti oma työpiste yläkerrassa, Mökkimiehelle työasema Pikkukammarissa ja sitten muka niinku tavattais välillä kahvikupin ääressä tuvassa – ja rauhallisesti – mutta nyt kaikki on hyrskynä levällään eteistä ja ruokapöytää myöten ja Pomomies pyörii ympäri kämppää valittaen äänekkäästi olevansa sitä paitsi ulkoilmaihminen! Huomenna onneksi päästään ulos.