Lauantaina kirpparilla huomaamattani poltin auringossa aika pahasti olkapään, kaulan, niskan sekä toisen poskeni(?). Ihan oma vika – lähtökiireessä aamukuudelta en vain moista ajatellut. Sitäpaitsi olihan meillä telttakin mukana, muttei sitä tietysti pystytetty kun oli niin kaunis ilma... Apteekissa suositeltiin kortisonivoidetta ja tulehduskipulääkettä. Varjossa olisi viihdyttävä pari päivää, mikä on vähän vaikeeta kun polttelee päästä kasvimaalle hommiin. Iltapäivällä lounaan jälkeen nukahdin pihapenkille aurinkovarjon alle, heräsin palelevana ja nestetasapaino sekaisin kuten oli eilenkin; juon vettä tolkuttomasti eikä pissaa tahdo tulla. Apua. Että sellaista kivaa hellettä. Illan tullen, auringon taittuessa tuonne mäen taakse uskallan ehkä taimia istuttamaan.

Meillä oli vieras, ensimmäinen kesävieras, jonka kanssa syötiin pitkään illallista, pedattiin kammariin peti, lämmitettiin sauna, katettiin aamiainen pihalle. Kaikki meni muuten hyvin paitsi ettei tätä sukulaisvierasta ollenkaan kiinnostanut sunnuntaiaamun aikainen perunanistutus (EVVK), city-ihminen. Ei voi kyllä kirkkoaikaankaan vedota; kirkonkellot kuuluivat vasta sen jälkeen kun vaot oli jo peitetty...