Krassin- ja hajuherneen taimet rönsyävät ikkunalaudoilla, mihinköhän niiden kanssa joudun, kun kasvihuonettakaan ei vielä voi lämmittää. Multaa ja purkkeja ympäri taloa ja kaiken huipuksi seison niiden vieressä vahtimassa kasvua! Ollut muutenkin vähäliikkeistä tämä loma, nuhaflunssa makuutti sohvalla – toisaalta siinä sain luettua kaikkea mielenkiintoista, välillä ääneen, josta syystä Mökkimies alkoi tänään ihmetellä suurta kiinnostustani kaikkeen marginaaliseen kuten hänelle mainitsemiini rikoksiin, mielisairauksiin, köyhyyteen, lahkolaisuuteen, seksuaaliseen poikkeavuuteen... ja lopulta epäili minua kapeakatseiseksi rasistiksi. (Unohti mielityyppini; tollot, joita omaksi huvikseni läpi elämäni toivon osaavani imitoida.) No, syyte on nyttemmin kumottu ja luen mykkänä Pohjois-Euroopan hyönteiset -kirjaa. (Onpa niillä outoja tapoja!!)

Pääsiäispäivällinen oli karitsan potkaa punaviinikastikkeessa. Haudutettu uunissa nelisen tuntia ja pienen jännityksen kera h-hetkellä todettiin: on herkullista. Jälkiruuaksi kahvi auringossa Mummonmökin terassilla, jonne joutui lumessa (!) kahlaamaan.