Valehtelematta, selkä huippukunnossa; kuin kumia(?), ja kiitos varmaankin talven nyrkkeilysaliharkoille. Kaikki ne itku silmässä ja kiroillen työnnetyt punnerrukset ja vedetyt vatsalihaskidutukset!! Monena vuonna alkukevään puutarhatöissä olen joutunut tarkkaan harkitsemaan, missä kohdin on parasta (tai ei) invalidisoitua selän osalta, vapuksi vai äitienpäiväksi... Nyt kuokkiminen on käynyt kepeästi – tai siis paras olla hehkuttamatta vielä. Seesteinen illansuu, poimin nokkosen latvuksia.