Pienten Poikien kanssa uida melskattiin kuin viimeistä päivää; on kai sisäistyneenä ajatus että kesä loppuu milloin vain, vaikka vedet tuntuu olevan entistä lämpimämpiä. Pimeinä tyyninä iltoina vietetään kynttiläillallisia ulkona, kuunnellaan uudenlaisia kypsän kesän ääniä, aistitaan tuoksuja. Kuljettelen pöytäliinojani, kynttelikköjäni ja salaattikulhoja edes takaisin, rakennan pieniä yksittäisiä maailmoja jonne asettua, ja jokaiselle paikalle ja päivälle on oma laulunsakin, joskus reipas, joskus haikea.