Meren rannassa on lämmin tuuli, harmaata. Purjeveneitä liikkeellä – aika harvinaista joulun aikaan. Kahvilan pöydissä tuikut, ihmisillä ei kiire minnekään. Minulla joku kauhee tarve puhua ja puhua ja puhua, eikä edes millään hiljaisella äänellä. Mielessä käy ajatus siitä kuinka mahtavaa, että on kuuntelija! Tunnistan niitä puhekohtauksia lapsuudesta lähtien, onneksi aina joku on kuunnellut.

Ajeltiin myös kaupungin laitamilla roskalavoilla, piti löytyä jotain kovalevyä yhteen remonttityömaahan. Voi joulua näinkin viettää.

Hih, Kotimies epäilee, että blogittaminen on samaa kuin nettideittailu. –"Aiotko siis tuota kautta hankkia jonkun panurajalan itsellesi?" –"Ehei, Panu Rajalalla on oma blogi ja minulla omani." –"???"