Pihapiirissä pidetty kursseja ihmisvilinöineen, se on tiennyt taas yöleivontaa ja hollitupameininkiä eikä yhtään haittaa vaikka sisään pelmahtaa lisäksi vielä joukko teatterilaisia, kaikille riittää soppaa. Olen ankkuroinut itseni leivinuunin äärelle lämpöön, neulonut vimmatusti (ja purkanut), kirjat on lukematta ja kirjeet kirjoittamatta. Tämä tuuleton päivä, jota yksin vietän, harmaanpunaiset pilvet, rikkumaton hiljaisuus ja hämäryys kiehtoo. Illalla sytytän pihalle kurpitsalyhtyyn kynttilän.