Talo tyhjentynyt, minut jätetty yksin. Viime päiviin mahtui monen monta lounasta pihalla, musaa ja mekkalaa, sian pyöritystä vartaassa, ihmisiä, ihmisiä, kaikenikäisiä. Sain leikkiä suurperhettä ja joukkomuonitusta ja hotellia ja ne on niitä juttuja joista pidän. Pyykkikone käy, ravistelen räsymattoja. Sain illalla laatikollisen(!) omenaminttua, josta veivaan pestoa – ja – yllätän itseni ajattelemasta: tulispa taas juhlat!